Locked-in matkustaja: Tien päällä taas

18.04.2020

Locked-in – matkustaja

(Katin pyörätuolimatkailun kertomuksia)

Tien päällä taas

(Klikkaa tästä audioblogiin)

Syyskuussa (mieheni Henning, kaksi avustajaani ja minä) teimme kahden viikon automatkan Brysseliin, Belgiaan. Se oli toinen kerta, kun teimme sellaisen matkan. Ajoimme aikoinaan Alankomaihin vuonna 2013.

Matkan ensimmäinen osa oli työmatka ja toinen osa oli puhdasta lomaa.

Matka alkoi Turusta, suomen vanhimmasta kaupungista, mistä ylitimme Itämeren laivalla.

Tukholmasta ajoimme Tanskaan Koldingiin, missä yövyimme. Monet ihmiset ajattelevat, että olemme varakkaita, kun voimme matkustella suhteellisen paljon. Syy siihen on se, miten suhtaudumme asioihin ja ylipäänsä koko elämään. Asenteemme johtuu puhtaasta positiivisesta energiasta. Emme tuhlaa aikaamme ja ajatuksiamme negatiiviseen energiaan riippumatta siitä, kuinka media pommittaa meitä kaikkia sillä.

Matkoilla meidän on maksettava myös avustajien matka-, majoitus- ja aamiaiskulut. Meidän on pidettävä kustannukset mahdollisimman alhaisina, että pystymme edes matkustamaan.

Hotelli, jossa yövyimme Koldingissä, oli hyvä, ja suosittelen sitä kaikille, jotka matkustavat maanteitse. Se oli vain viidensadan metrin päässä kaupungin keskustasta, ja siellä oli runsaasti tilaa pysäköidä. Meillä oli iso, siisti  huone neljälle ja maksoimme alle satan euroa yhdestä yöstä.

Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa Brysseliin, Belgiaan. Syynä Brysselin matkaan oli osallistuminen West Fusion International Film Festival -tapahtumaan, jossa elämäni tarinaa käsittelevällä viestinnän dokumentilla “Puhuva Katse” oli useita nimityksiä. Elokuva ei saanut palkintoja, mutta meillä oli silti hauskaa.

 Filmi voitti muuten parhaan dokumentin lyhytelokuvien palkinnon kategoriassa INDO-GLOBAL-kansainvälisellä elokuvafestivaalilla Bollywood Cityssä, Mumbaissa, heinäkuussa.

Päätimme hyödyntää Brysselin vierailumme mahdollisimman hyvin, joten filmasimme vielä puuttuvan materiaalin uuteen dokumentiimme: “Beauty and the wheelchair.” Dokumentin on kirjoittanut Heidi Majander Sisulle Äänestä, kuka teki myös “Puhuvan katseen”. Heidiä auttaa Momò Prairie, kuka myös filmaa Heidin lisäksi ja hän editoi dokumentin. Ranskalainen ystävämme mallitoimistosta; Massiraa Inclusive Nawal Benzaouia tuli Pariisista osallistumaan dokumenttiin.

Matkan työosuuden jälkeen oli aika aloittaa lomasta nauttiminen.

Meillä oli yksi päivä vielä jäljellä nauttia itse Brysselin keskustasta. Sen jälkeen jatkoimme matkaa Amsterdamiin. Henningillä asuu sukulaisia Amsterdamissa, ja on aina mukava tavata heitä. Olimme kolme päivää Amsterdamissa, joka on kaupunki, jota rakastan. Sen lisäksi, että se on värikäs kaupunki, se on myös erittäin pyörätuoliystävällinen kaupunki. Löysimme jopa pyörätuolille sopivan kanavaristeilyn ja sain mahdollisuuden nähdä kaupungin vähän eri vinkkelistä.

Amsterdamin jälkeen suuntasimme Kööpenhaminaan. Kööpenhaminassa saimme kokea todeksi sen, että halpa ei ole aina hyvä. Meillä oli varattu majoitus hostelli- / leirialueella ja vaikka siellä oli kaikki paikat oikein siistiä ja hyvin hoidettua, se oli silti minusta erittäin epämukava paikka. Sänky oli pieni ja patja oli kova. Lämpötila oli yli kolmekymmentä astetta sinä päivänä, eikä huoneessa ollut ilmastointia. Oli aivan liian kuuma nukkua. Meidän oli tarkoitus olla siellä kaksi yötä, mutta kello viisi aamulla Henning oli jo tabletillaan varaamassa meille eri hotellia seuraavaksi yöksi.

Aamulla lähdimme Kööpenhaminan keskustaan ​​ja näin aivan uusia osia kaupungista, joita en ollut aikaisemmin  nähnyt. Päivän lopussa ylitimme Tanskan ja Ruotsin välillä olevan pitkän sillan. Ruotsissa yövyimme Malmössa, missä minun tuurilla hotelli oli vastapäätä yhtä Skandinavian suurinta ostoskeskusta.

Viimeinen pitkä ajomatka oli Malmöstä Tukholmaan. Ennen hotellille menemistä, menimme paikkaan, missä olen aina halunnut käydä; Drottningholmin palatsi. Ruotsin kuningasperheen kesäasunto valtavine puistoineen. Se oli juuri sellaista kuin kuvittelin sen olevan ja kävely puutarhassa lämpimällä aurinkoisella päivänä oli ilo.

Tukholmassa saimme jälleen kokea, että halpa ei todellakaan ole aina hyvä. Lähestyessämme hotellia, näimme oikein siistin ja nätin tiilirakennuksen ja ajattelin, että onpas kiva paikka. Mennessämme vielä lähemmäs hotellia tajusimme, että varsinainen hotelli oli rakennuksen takana ja se oli kaukana kivasta. Vaikka kaikki oli puhdasta, hotelli oli vanha, eikä siitä huolehdittu hyvin ja siellä haisi vähemmän raikkaalle. Luojan kiitos, että siellä piti nukkua vain yksi yö!

Matkan viimeinen päivä vietettiin Tukholman keskustassa. Meillä oli onnea sään kanssa koko matkan ajan. Meillä oli koko ajan noin 30 astetta lämmintä, eikä sadetta. Kahtena viimeisenä päivänä Tukholmassa oli hiukan viileämpi, 22 astetta, ja kävellessämme laivalle satoi hiukan.

Kotona olimme väsyneitä, mutta kuitenkin levänneitä ja tyytyväisiä.

Olemme julkaisseet YouTube-videon matkastamme. Sen nimi on Katin ja Henning European roadtrip 2019. Käykääpäs katsomassa jos kiinnostaa.

Kati

Get Kati’s autobiography; “Living Underwater

(Kati and Henning van der Hoeven)

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Galleria:

Katso kaikki

  •  

    tiny 30 IMG_7013 image20 IMG_0003