Locked-in – matkustaja: Taxi

22.10.2019

Locked-in – matkustaja

(Katin pyörätuolimatkailun kertomuksia)

Taxi

(Klikkaa tästä kuunnellaksesi blogi)

Nykyään useimmissa kehittyneissä maissa on invataksi. Kuitenkin, vain joissakin turistikohteissa, niitä löytyy joka kulmalta. Joissakin kaupungeissa, kuten Lontoossa, useimmat taksit käyvät myös pyörätuolille. Toisissa paikoissa tällainen ajoneuvo pitää tilata, ja saattaa kestää jonkin aikaa, ennen kuin se saapuu. On paikkoja, joissa invataksi täytyy tilata etukäteen.

Toinen tärkeä asia on, että kuljetuksen hinnat voivat vaihdella riippuen siitä, minkä tyyppistä ajoneuvoa he käyttävät pyörätuolitaksina. Siksi etsimme aina hotelleja, jotka sijaitsevat alueella, jossa useimmat kohteet ovat kävelymatkan päässä. Vaikka nämä hotellit ovat kalliimpia, se tekee vierailustasi kuitenkin hieman vähemmän stressaavaa.

Vuonna 2013 olimme Barcelonassa. Asuimme huoneistossa lähellä kuuluisaa Sagrada Famílian kirkkoa. Se ei ollut aivan kaupungin keskustassa, mutta silti kävelyetäisyydellä. Aamuisin lähdimme kävellen matkaan, ja päivän päätteeksi me tilasimme invataksin viemään meidät takaisin hotelliin.

Viimeisen päivämme Barcelonassa (sunnuntai) suunnitelmana oli vierailla kukkulalla sijaitsevassa Park Güellissä, missä on paljon Gaudin taidetta. Meillä oli aikomus syödä ensin hyvä lounas ja soittaa sitten taksi viemään meidät sinne. Henning yritti tilata taksin, vain kuullakseen, että yhtiö on kiinni sunnuntaisin. Joten meidän piti kävellä kukkulalle, missä puisto sijaitsi.  Oli hyvin kuuma kesäpäivä ja pyörätuolin työntäminen ylös mäelle muutaman sangrian otti veronsa Henningistä. Hän oli täysin hengästynyt, kun saavuimme puiston.

Toinen todiste siitä, että et voi koskaan olla liian hyvin perehtynyt tai hyvin valmistautunut matkaan pyörätuolin kanssa. Käymme aina matkan läpi ennen lähtöä; missä yövymme, minne mennä ja mitä haluamme nähdä. Ja ennen kaikkea; miten aiomme päästä sinne.

Minulla on ollut monia seikkailuja (mukavia ja vähemmän mukavia) taksien ja kuljetusvälineiden kanssa vuosien varrella. Erittäin pelottavista, todella hauskoihin.

Floridassa vuonna 1997 meillä oli hermoja raastava kokemus siitä, että taksimme oli myöhässä lähtöpäivämme.  Ajomatka vei yli tunnin lentokentälle ja äitini, sekä ystäväni Irina, stressasivat taksin poissaoloa (minullehan se oli enemmän kuin ok.)

Muotisuunnittelija, joka oli lähdössä Los Angelesiin, huomasi epätoivoiset naiset ja tarjosi meille kyydin lentokentälle limusiinissa, joka oli odottamassa häntä.

Ihmiset tuijottivat limusiinia, kun saavuimme lentokentälle. Monet todennäköisesti vain odottivat näkevänsä julkkiksen. Julkkis jäi kyllä näkemättä, mutta he pääsivät näkemään, mitä kaikkea äitini joutui tekemään, että sai minut pois limusiinista ja pyörätuoliin. Voin vain toivoa, että he eivät olleet kovin pettyneitä.

Lentokentän henkilökunta tuli auttamaan meitä matkatavaroiden kanssa. Iso hymykasvoillaan hän kysyi; ” Lennättekö ensimmäisessä luokassa?” Irina vastasi punastuen; “turistiluokassa.” Hän nyrpisti nenäänsä. Luulen, että hän tajusi, että isoa juomarahaa ei ole luvassa.

Kati

(Kati & Henning van der Hoeven)

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Galleria:

Katso kaikki

  •  

    43120246_283180732298471_3523781093092229120_n received_1138541743012899 00oo..1 image18