HYLÄTTY!

30.10.2014

Hylkääminen, yksi elämän vaikeimmista asioista kuulla ja hyväksyä. Me kaikki olemme varmasti kohdanneet elämässämme hylätyksi tulon tunteen ja sen mukanaan tuoman kivun. Katkera kipu, mikä saa tuntemaan olon ulkopuoliseksi. Joillekin hyvin onnekkaille meistä hylätyksi olon tunne, on lähin, mitä koemme syrjinnäksi tulon tunteesta.

Niin pahalta kuin hylkääminen tuntuukin, sillä on hyvin tärkeä rooli elämässämme, koska se kasvattaa luonnetta. Se on suuri opettaja, mikä ei kerro, kuka tai mikä sinun pitäisi olla, vaan voit päättää itse, kuka tai mitä haluat olla. Hylkääminen on sinun ja unelmiesi välissä. Se ei koskaan tappele vastaan. Sinun tarvitsee vain tuijottaa sitä silmiin ja jatkaa matkaa.

Se ei ollut helppoa, kun työskentelin mallina Milanossa ja myöhemmin Los Angelesissa. Työhönottohaastattelut olivat aina täynnä kauniita tyttöjä. Se ei TODELLAKAAN ollut helppoa. Minut hylättiin keskimäärin yhdeksän kertaa päivässä. Se oli aivan normaalia mallin elämää, hylätyksi tuleminen. Se joko vahvistaa tai ajaa maitojunalla kotiin. Minun tapauksessa jokainen hylkääminen vain vahvisti minua. Se sai minut ymmärtämään, että ainoa hylkääminen, mitä minun pitäisi pelätä, on omani.

Kukaan muu ei voi kieltää sinulta onnea paitsi ihan sinä itse. Ainut hylkääminen siis, mitä sinun on aiheellista pelätä, on omasi!!

On olemassa kymmeniä lainauksia ja sanontoja, jotka liittyvät hylkäämiseen. Valitse yksi, mikä sopii hyvin sinuun tai tilanteeseesi, laita hymy huulille ja yritä uudelleen. Vakaumuksella. Aina ole varma, että tällä kertaa onnistut.

Oletko koskaan ajatellut, miltä tuntuu olla se, joka joutuu päättämään sen hylkäämisen? Olen palkannut avustajia nyt kaksikymmentä vuotta ja voin kertoa, että se tuntuu yhtä kamalalta kertoa jollekin, että kiitos mutta ei kiitos, kuin se on kuulla! Varsinkin, kun kyseessä on todella mukava henkilö ja hän olisi niin hyvä tähän työhön. Joten älä koskaan ajattele, että hylkääminen merkitsisi sitä, että et ole tarpeeksi hyvä. Se saattaa riippua pelkästään olosuhteista. Ole määrätietoinen ja sitkeä, niin varmasti menestyt.

Olen ymmärtänyt, että monesti hylkääminen vain ohjasi minut johonkin parempaan. Se ei ehkä tapahtunut heti, enkä ymmärtänyt miksi minut hyljättiin, mutta nyt kun ajattelen menneitä, tuntuu, että jokainen hylkäys oli siunaus.

Tänä päivänä tulen edelleen hylätyksi! Ehkä en yhdeksää kertaa päivässä, mutta silti joka yhdeksäs kerta kymmenestä minut hylätään. Paitsi, kun olen ostamassa jotain. Silloin, kun olen jakamassa rahaa, en jostain kumman syystä tule koskaan hylätyksi. Koska olen halvaantunut, enkä pysty puhumaan, kohtaan paljon ennakkoluuloja. Ihmiset ajattelevat; mitä hyötyä tuollaisesta voi olla yhteiskunnalle. Ihan oikeasti, monet ihmiset ajattelevat näin ja että syön vain veromarkkoja, mutta en välitä.

Eihän he tee sitä tahallaan tai ollakseen ilkeitä. He eivät vain tiedä faktoja ja miten kohdata joku kuten minä tai joku, joka on hieman erilainen ja ymmärrän, että se on pelottava epämukava tilanne. No voin tsempata ihmisiä paremmin kuin kukaan muu vain pelkällä sängystä nousemisella ja yrittämällä jälleen uudelleen. Nämä kortit minulle on jaettu ja otan niistä kaiken irti. Voisin olla täysin lyöty, mutta EI! Vain yksi este lisää ei sen kummempaa.

Kati

Kommentit (8)

  1. Raila 31.10.2014 10:02

    Hienosti tiivistetty. Itse ajattelen hylkäämisen seuraavasti, jonkun tuntemattoman ajatuksin: “On mukava olla yksin, mutta ikävä jäädä yksin.” Hylkääminen ei ole vapaaehtoista, mutta aina voi valita sen, kuinka hylkäämiseen suhtautuu.

  2. Katja 01.11.2014 14:33

    Parempi hylätty kuin hyljeksitty. Kiitos Blogista!

  3. eila 02.11.2014 02:49

    KIITOS

  4. pirjo.puustinen 03.11.2014 11:08

    Kaunis teksti olen itsekin vuosia ajatellut samoin ja ennen kaikkea hylätyksi tulemista. Olin kovin onneton ja surullinen en voinut itkeä en näyttää tunteitani miltä minusta tuntuu yhtenä päivänä päätin muuttaa tänne mikkeliin tosin menetin siinä omakotitalon yhden lapsistani ja toisen. Minä yksinkertaisesti romahdin ja takerruin pulloon, vaikka tiesin ettei siitä ole kuin heken lohtu ei anna vastauksiasinne vaan vajosin. Mitä millään materiaalilla on väliä jos on surullinen ja kokee hylätyksi tulemista olipa se sitten uuden työpaikanhakua kasvua, mutta siellä missä ihminen kokee onnea ja kaikkea kaunista siihen haluan päästä ja siihen menen tosin kivun kautta mutta kuitenkin minulla on vielä itsetuntoa ja voimaa sydämessäni.Kiitos Kati

  5. S.V. 05.11.2014 20:22

    Yhdyn aikaisempien kommentoijien sanoihin.
    Iän karttuessa yli 55+ huomaa työnhakutilanteissa olevansa heikoilla, koulutuksesta ja erilaisista työkokemuksista huolimatta.
    Oma asenne ja voimavarat vahvuudeksi.
    Mikäli en ole tullut valituksi hakemaani työhön olen ottanut haastattelutilanteen omaksi kehityskeskusteluksi ja oppimiskokemukseksi tulevaisuuden varalle.

    Hoitoalan moninaisuus on avartanut ja aukaissut silmät ja korvat olemaan herkkä erilaisuudelle. Anna aikaa, kohtele asiallisesti, kuuntele ja puhu niin kuin aikuiset keskustelevat.
    Vamma ei aina näy päällepäin.

  6. pirjo.puustinen 11.11.2014 14:39

    Yhdyn edelliseen kommentiin ihmisten erilaisuudesta minulla on cp vammainen tyyö joka todella on kärsinyt ollut koulu kiusattu, eikä hänellä ole ystäviä ainoastaan tietokone. Minä loukkaannuin tyttäreni puolesta kun kuulin hänen isältään ja tädiltäni, ettei mia pääse mihinkään töihin vaikka kuinka opiskelee. minusta on hyvä, että hän yrittää vammastaan huolimatta ymmärtää hyvin ja on älykäs herkkä tyttö Mia opiskelee 4 :ttä vuotta ensin graavista ja tällä hetkellä lukion ja datamonin tutkintoa minusta se osittaa sitkeyttä ja rohkeutta niin kuin sinulla kati on, että heikkouden voi kääntää positiivusuudeksi. Sen opin kun käytin miaa eri terapeuteilla Lastenlinnassa,olihan se raskasta kun voinut thsä mitään kuin olla tukena mutta se antoi paljon minulle ja siitä sain voimaa ammentaa itselleni kun asettuu ihmisten erilauuden asemaan ja heidän elämä on rikasta ja aitoa. uskon myös siihen että rakas tyttö selviää myös siihenkin, että myös etelä-suomessa on jonkinlaista toimintaa nuorille niin kuin täällä Mikkelissä . Kiitos kati, että sait minut ajattelemaan kaikki me ollaan samanarvoisia kukaan ei ole täydellinen vaan miten meitä kaikkia kohdellaan kaikkea hyvää sinulle!

  7. Una 13.11.2014 17:54

    Loistava oivallus. Olen aina siis ajatellut ihan väärin, kun minut on jotenkin hylätty… Kiitos sanoistasi. Se oli hyvin viisaasti ajateltu ja sai minut ajattelemaan ihan toisin… <3

  8. Kati Lepistö: HYLÄTTY! / M i g r a n t T a l e s 30.04.2015 21:08

    […] lkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Galleria:

Katso kaikki

  •  

    43120246_283180732298471_3523781093092229120_n IMG_20151229_0006 img_6371 image37