Katin halvausblogi (13)

13.11.2017

Locked-In -oireyhtymä; aivohalvaukseni jälkipeli

Äitini ei lukenut koulussa englantia. Hän tiesi vain muutamia perussanoja, ja se oli siinä. Aivohalvauksen jälkeen hän joutui oppimaan englannin vaikeammalla tavalla. Ystävät, ketkä soittelivat ympäri maailmaa kysyen kuinka minä voin. He puhuivat tietenkin englantia, ja äidin täytyi, ei vain ymmärtää, vaan myös tietenkin vastata englanninkielellä.

Se oli hänen elämänsä pahinta aikaa, ja samalla englanninkielen pikakurssi puhelimitse. Toinen testi, jonka hän läpäisi noin vain. Osoittaen, mikä hämmästyttävä nainen hän oikein on.

Äiti oli aika helpottunut, kun sain tietokoneen ja pystyin jälleen itse kommunikoimaan kaikkien kanssa. Varmaankin hän oli myös helpottunut nähdessään minun tekevän jotain sen sijaan, että vain tuijotin eteeni.

Vietin koko päivän koneen ääressä. Monesti jopa 12 tuntia päivässä. Olen aina ollut työnarkomaani eikä aivohalvaus, ei edes Locked-in-oireyhtymä saanut sitä muuttumaan.

Kirjeiden ja sähköpostien lisäksi, minuun alkoi ottaa yhteyttä tuttavat sekä vieraat, ketkä suosittelivat vaihtoehtoisia lääkkeitä ja hoitoja. On olemassa monia hoitoja absurdista uskomattomiin, joista jotkut, tavalla tai toisella, olivat järkeviä, ja toiset, jotka kuulostivat täysin naurettavilta.

Ajattelin itsekseni; “jos on olemassa joku hoito, mikä parantaa minut, minun pitäisi yrittää löytää se.” Siitä tulikin minun uusi pyrkimykseni.

Arjan Sankari

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Galleria:

Katso kaikki

  •  

    2 27 18492748_10203325379410504_297988758_n image50