Tasapainoillen

26.11.2015

Julkaistu Potilaan lääkärilehdessä 21.9.2015

Yksi terapiamuoto, mitä minulle suositeltiin, oli ratsastusterapia. Voit kuvitella ensimmäisen ajatuksen, mikä tuli mieleeni; “miten ratsastusterapia muka auttaa täysin halvaantunutta ihmistä?” Ja ihan pikku juttu muuten; “miten ****edes pystyisin pysymään hevosen selässä saati sitten ratsastamaan!?”.

Ratsastusterapiassa ei varsinaisesti ollut kysymys terveydestä sen enempää kuin mistään muustakaan hienostelusta. Ajatus terapian takana on opettaa kropalle pitämään jälleen tasapaino hallinnassa. Aivan kuten lihakset jalkapohjissamme pitävät meidät pystyssä, kun seisomme. Samoin kuin ylävartalon lihakset pitävät meidät suorana, kun istumme sen kummemmin sitä ajattelematta.

Sen oikein huomasi itsekin, miten keho tottui hevosen liikkeisiin ja alkoi korjaantua itsestään ilman, että tietoisesti käskin aivojani tekemään niin. Aluksi minulla täytyi olla yksi henkilö molemmin puolin hevosta pitämässä kiinni, kun kolmas talutti hevosta. Myöhemmin tarvitsin vain yhden henkilön hevosen yhdellä sivulla siltä varalta, jos meinaisin tippua.

Minulla oli suuret epäilykset terapiaa kohtaan, jos se tekisi mitään muuta kuin pelottelisi minut pahanpäiväisesti joka kerta, kun minut nostettiin hevosen selkään. Se muuten vasta projekti olikin.

Itseasiassa terapia opetti minulle jotain erittäin tärkeää elämästä, minkä tahdomme unohtaa joka kerta, kun olemme jonkin asian pauloissa. Elämässä ei ole kyse mistään muusta kuin tasapainosta. Itse maailma ja luonto tasapainottaa jatkuvasti asioita ja elämä ja eläminen ei ole mikään poikkeus.

Mikään luonnossa ei ole joko hyvää tai huonoa. Kuinka hyödynnämme sitä kohtuullisesti tai yksinkertaisesti väärinkäytämme sitä, tekee luonnosta sellaisen. Yin ja yang elämän tyylissä kaiken tulisi olla tasapainossa keskenään ja kaikkea pitäisi tehdä kohtuudella.

Meillä ihmisillä on hieno ominaisuus puskea rajoja ja kurkottaa tähtiin. Meillä on myös taipumus mennä sen kanssa niin pitkälle, että meistä tulee sokeita sen mahdollisille haittavaikutuksille. Unohdamme luonnon tärkeän opetuksen tasapainottaa asioita.

Ei liikaa, eikä liian vähän – yrittäkäämme ylläpitää parasta mahdollista yhtälöä. Ei vain siinä, mitä kulutamme. Se merkitsee myös, miten kulutamme kaiken sen, mitä omistamme (aika, energia ja säästöt ). Oikea tasapaino kaikessa pitää meidät pystyssä tapahtuu elämässä sitten mitä tahansa. Lihakset kehossamme tietävät tämän, joten mielemme olisi jo aika myös ymmärtää se.

Toinen asia minkä opin siellä hevosen selässä oli se, että oli mikä tahansa terapia miten tarpeettoman tuntuinen tahansa, sitä ei pidä vähätellä ja jättää koittamatta. Meillä on niin vähän tietoa ja ymmärrystä kehomme kaikista kyvyistä. Se voi yllättää sinut, jos niille annetaan vain mahdollisuus.

Pienimmissäkin asioissa voi olla opetus opittavana. Pienellä asialla voi olla valtava merkitys elämässä. Joutuessasi valinnan eteen älä mieti ainoastaan, mitä siitä voittaa. Harkitse myös, mitä siinä voi menettää.

Lyön vetoa, että kun teet tämän huomaat, että pahin, mitä voi tapahtua on, että saat kokemusta, etkä ole niin tietämätön. Se ei ole huono juttu ollenkaan. Antaa mennä vaan.

Kati

Kommentit (3)

  1. tiina salonen 27.11.2015 12:46

    Aika osuvia sanoja Kati. ?

  2. pcbs 26.01.2016 11:41

    Congratulations for the courage and self-denial … Keep it up 🙂

  3. Aaron Avila 12.07.2016 15:50

    WOW!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Galleria:

Katso kaikki

  •  

    tiny 15 43180739_334684423953399_2372643168144326656_n 12112011007 wp_20130715_038